Syntyminen

Miten tekijänoikeus syntyy?

Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti teoksen tekemisen myötä. Tekijän iällä ei ole merkitystä eikä tekijänoikeuden saamiseksi edellytetä muodollisuuksia, kuten teoksen rekisteröintiä tai ©-merkin käyttöä. Suositeltavaa on kuitenkin merkitä teokseen tekijän nimi tai nimimerkki ja julkaisuvuosi. Tekijä voi halutessaan luopua oikeuksistaan osittain tai kokonaan.

Tekijänoikeuslain 1 §:ssä on esimerkinomainen luettelo teoslajeista. Tekijänoikeussuojaa saa kuitenkin mikä tahansa teos, joka on ylittänyt niin sanotun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Käytännössä teokseksi katsotaan mikä tahansa luovan työn tulos, joka on sen verran omaperäinen, ettei kukaan muu luomistyössään päätyisi täysin samanlaiseen lopputulokseen. Teoksia voivat olla esimerkiksi sävellykset, valokuvat, tietokonepelit ja -ohjelmat, näytelmät, elokuvat, piirustukset ja maalaukset ja koreografiat. Myös moni muu luovan työn tulos lasketaan teokseksi.

Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat eri aloilla. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon käytännön seikat vaikuttavat teoksen muotoon. Runot tai sävellykset saavat suojan lähes poikkeuksetta, kun taas tuolin muotoilulta edellytetään huomattavaa omaperäisyyttä. Teoksen laatu tai siihen käytetyn työn määrä sinällään eivät vaikuta teoskynnyksen ylittymiseen. Teoskynnyksen ylittämistä käsitellään muun muassa tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa.

Tekijänoikeus voi Suomessa syntyä vain luonnollisille henkilöille. Yritykset ja yhteisöt voivat olla tekijänoikeudenhaltijana vain, jos oikeus on siirretty niille sopimuksella. Sen sijaan lähioikeudet syntyvät usein suoraan yrityksille.

Kauan tekijänoikeus on voimassa?

Tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten – eli teosten, joita on ollut tekemässä useampi henkilö – suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Lähioikeuksien suoja-ajat ovat lyhyempiä ja vaihtelevat jonkin verran suojan kohteen mukaan. Yleisin lähioikeuden suoja-aika 50 vuotta lasketaan esimerkiksi sen vuoden päättymisestä, kun teoskynnystä ylittämätön kuva on otettu, kuvatallenne tallennettu tai radio- tai televisiolähetys lähetetty. Äänitallenteiden suoja-aika on kuitenkin 70 vuotta ensijulkaisusta ja luettelon sekä tietokannan suoja 15 vuotta siitä vuodesta, kun se saatiin valmiiksi tai saatettiin yleisön saataville.

Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.