Nettipiratismi

Mitä on Internet-piratismi?

Internet-piratismilla tarkoitetaan tekijänoikeudella suojatun aineiston luvatonta käyttöä ja jakamista internetissä. Nopeat laajakaistayhteydet, verkkopalveluiden ja laitteiden suuret tallennustilat sekä internetin maailmanlaajuinen tavoittavuus ovat tehneet sisältöjen kuluttamisen ja jakelun huomattavasti helpommaksi ja vaivattomammaksi kuin ennen digiaikaa. Internetin kautta tapahtuvan teosten luvattoman jakamisen yleisimpiin kanaviin kuuluvat vertaisverkot, suoratoistosivustot ja -laitteet sekä tallennuspalvelut. Suojattua sisältöä käytetään luvatta myös nk. suoratoistorippaukseen tarkoitetuissa palveluissa.

Piraattisivustojen ylläpitäjät ovat sekä korvausvastuussa että mahdollisesti myös rikosoikeudellisessa vastuussa osallisuudestaan teosten luvattomaan käyttöön. Myös yksittäinen loppukäyttäjä toimii lainvastaisesti jakaessaan tai ladatessaan tekijänoikeudella suojattua sisältöä netistä. Sisältöjen lataaminen laittomasta lähteestä on Suomen tekijänoikeuslain vastaista, mutta toisin kuin luvaton jakaminen, se ei ole rikosoikeudellisesti rangaistava teko. Tästä huolimatta laittomasta latauksestakin voi syntyä korvausvastuu, mikäli henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lähde oli laiton.

Vertaisverkot

Yleinen piratismin muoto nk. vertaisverkon käyttö. Vertaisverkoista käytetään joskus myös niiden englanninkielistä nimitystä peer-to-peer eli p2p, tai niihin viitataan puhumalla yleisimmästä vertaisverkkotekniikasta eli torrent-ohjelmista. Vertaisverkko-ohjelmat ovat yleensä itsessään laillisia ja niitä voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin, mutta ohjelmia on alusta asti käytetty pääsääntöisesti nimenomaan tekijänoikeudella suojatun sisällön luvattomaan jakamiseen.

Torrent-tekniikan suosio perustuu siihen, että aineistoa itselleen lataava henkilö jakaa lataamaansa aineistoa samalla muille, jolloin verkkoon syntyy nk. jakoparvia, joiden avulla tiedostojen osat liikkuvat nopeammin käyttäjiltä toisille. Tunnetuimpia torrent-tekniikkaa käyttäviä ohjelmia ovat esimerkiksi BitTorrent, uTorrent ja Vuze.

Ennen torrent-ohjelmien yleistymistä suomalaiset käyttivät paljon p2p-tekniikkaa nimeltä DirectConnect (DC tai DC++). Sen toimintaperiaate on, että ohjelman itselleen ladannut henkilö luo tietokoneelleen niin sanotun ”jakokansion”, johon tallennetut tiedostot ovat muiden samaa ohjelmaa käyttävien henkilöiden kopioitavissa ympäri maailman. Vertaisverkon käyttäjät voivat siis kopioida aineistoja itselleen suoraan toisten käyttäjien tietokoneilta.

Tiedostojen jakaminen internetissä ei tapahdu vahingossa, vaan se edellyttää jakamisen mahdollistavan ohjelman (ns. client eli asiakasohjelma) asentamisen tietokoneelle tai muulle laitteelle. Mikäli laitteelle on valmiiksi asennettu jako-ohjelma, niin periaatteessa se voi käynnistyä ja alkaa jakaa sisältöjä automaattisesti, kun tietokoneen käynnistää.

Suoratoistopalvelut

Suoratoistopalveluilla (streaming services) tarkoitetaan sivustoja, jotka tarjoavat sisältöjä suoratoistettavassa muodossa ilman, että sitä tarvitsisi ensin ladata omalle laitteelle. Tyypillisesti suoratoistopalveluiden kautta on saatavilla elokuvia, TV-sarjoja ja musiikkia. Sisällöt voivat olla palveluissa saatavilla joko itse sivustolla tai linkkinä eteenpäin lähdesivustolle. Piraattisuoratoistopalvelut jakavat suojattua aineistoa ilman oikeudenhaltijan lupaa. Lainvastaista on myös ansiotarkoituksessa tehty tai tietoinen linkittäminen verkkoon luvatta lisättyyn suojattuun aineistoon.

Suoratoistopalveluista katsellessa tai kuunnellessa syntyy yleensä väliaikaisia kopioita, esimerkiksi tietokoneen välimuistiin. Koska näitä kopioita ei ole valmistettu laillisesta, oikeudenhaltijan luvalla yleisön saataville saatetusta aineistosta, kopiot ovat laittomia, vaikkei niitä jakaisikaan eteenpäin.

On hyvä tiedostaa, että jotkut vertaisverkkotekniikalla toimivat ohjelmat mahdollistavat sisällön samanaikaisen katsomisen ja voivat siten erehdyttää käyttäjää luulemaan niitä suoratoistopalveluiksi. Tällainen ohjelma on esimerkiksi Popcorn Time. Palvelua käytettäessä käyttäjä tulee siis jakaneeksi katsomaansa ohjelmaa eteenpäin.

Multimediasoittimet

Markkinoilta löytyy myös fyysisiä multimediasoittimia – niin kutsuttuja Kodi-bokseja – joihin asennettavien lisäosien avulla voi netin välityksellä katsoa elokuvia, TV-ohjelmia ja urheilulähetyksiä suoraan omasta televisiosta. Kodi on itsessään laillinen avoimen lähdekoodin multimediaohjelmisto, mutta siihen on asennettavissa lisäosia, jotka mahdollistavat pääsääntöisesti ilmaisen pääsyn laittomasti jaossa olevaan sisältöön. Laittomaan sisältöön vieviä lisäosia saattaa joistain laitteista löytyä myös esiasennettuna. Näin ollen laitetta käyttävä saattaa syyllistyä tiedostamattaan tekijänoikeusloukkaukseen, josta seurauksena voi olla korvausvastuu.

Tekniseltä toiminnallisuudeltaan lisäosat voidaan jakaa kahteen ryhmään, joista toiset hyödyntävät suoratoistoa ja toiset vertaisverkkotekniikkaa. Kuluttajan on usein vaikea erottaa, kumpaa tekniikkaa mikäkin lisäosa käyttää. Kodi-mediasoittimien lisäosat myös hämärtävät laillisen ja laittoman tarjonnan rajaa, sillä laitteet mahdollistavat pääsyn kumpaankin.

Jos laitteeseen on asennettu lisäosa, joka mahdollistaa sisällön katsomisen vertaisverkkotekniikalla, kuluttaja tulee jakaneeksi itsekin katsomaansa sisältöä eteenpäin. Tekijänoikeudellisesti suojatun sisällön välittäminen yleisölle ilman lupaa on tekijänoikeuslain vastaista ja siitä syntyy korvausvastuu.

EU-tuomioistuimen multimediasoitin Filmspeleria koskevan ratkaisun mukaan myös suoratoistaminen laittomasta lähteestä voidaan katsoa tekijänoikeudenloukkaukseksi, sillä laittomasta lähteestä suoratoistaessa syntyvät väliaikaiset kopiot eivät mene tekijänoikeuden sallitun rajoituksen piiriin.

EU-tuomioistuin on myös vahvistanut laittomaan sisältöön vievillä lisäosilla esiasennettujen multimediasoittimien myymisen olevan teosten välittämistä yleisölle, mikä edellyttää lupaa oikeudenhaltijoilta. Näin ollen myyjä voi olla korvausvastuussa ja rikosoikeudellisessa vastuussa myymästään laitteesta, mikäli siitä löytyy esiasennettuna laittomaan sisältöön vieviä lisäosia.

Tallennuspalvelut

Tallennuspalvelujen (cyberlockers) käyttäjät lataavat ulkopuoliseen tallennuspalveluun tiedostoja. Tallennuksen jälkeen käyttäjälle annetaan URL-linkki, jota klikkaamalla kuka tahansa voi ladata itselleen palveluun tallennetut tiedostot. Tallennettuja tiedostoja ei voi löytää yleisillä hakukoneilla, vaan niihin pääsee käsiksi ainoastaan erikseen annetun linkin kautta. Mikäli tallennetut tiedostot sisältävät suojattua sisältöä ja ovat yleisesti saatavilla, on kyse luvattomasta jakamisesta.

Suoratoistorippaus

Niin kutsuttu suoratoistorippaus (stream ripping) on viime vuosien aikana ollut maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava musiikkipiratismin muoto. Se on suosiossa ohittanut torrent-latauksiin perustuvan nettipiratismin. Suoratoistorippausta käytetään paljon esimerkiksi YouTuben kaltaisissa palveluissa olevien musiikkivideoiden ääniraitojen muuntamiseen tietokoneelle tai muulle laitteelle ladattaviksi tiedostoiksi.