Usein kysyttyä

Usein kysyttyä tekijänoikeudesta

Mistä saa tekijänoikeuden?

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen tehneelle tekijälle. Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä teoksen julkaisemista tai rekisteröintiä. Tekijänoikeussuojan saamiseksi edellytetään, että kohde ylittää niin kutsutun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.

Jaa somessa:
Mitä ©-merkki tarkoittaa?

© -merkillä ei ole Suomessa oikeusvaikutusta, tekijänoikeus syntyy ilman merkkiäkin. Merkki informoi ihmisiä siitä, että kyseisen aineiston tekijä katsoo, että kyseessä on tekijänoikeudella suojattu aineisto ja tekijällä on siihen tekijänoikeus.

Jaa somessa:
Miten musiikkia ja elokuvia jaetaan luvatta internetissä?

Tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä voidaan levittää internetissä luvatta usealla eri tavalla. Yleinen tapa on käyttää levitykseen vertaisverkkoja, joihin viitataan usein myös nimellä p2p (peer to peer). Vertaisverkot on nykyään toteutettu lähes aina torrent-tekniikalla mutta aiemmin käytössä oli yleisesti muitakin p2p-ohjelmia. Vertaisverkko-ohjelmat ovat yleensä itsessään laillisia ja niitä käytetään paljon myös laillisen aineiston jakamiseen.

Vertaisverkkojen toimintaperiaatteena on, että verkon käyttäjät sekä lataavat että jakavat tiedostoja. Torrent-tekniikan suosio perustuu siihen, että tiedostojen osat liikkuvat nopeammin käyttäjiltä toisille, kun aineistoa itselleen lataava henkilö jakaa lataamaansa aineistoa jo samalla muille.
Tiedostojen jakaminen internetissä edellyttää jakamisen mahdollistavan ohjelman asentamista tietokoneelle. Kuitenkin laitteelle valmiiksi asennettu jako-ohjelma saattaa käynnistyä ja jakaa sisältöä automaattisesti.

Sisältöä on mahdollista levittää laittomasti myös tallennuspalveluiden (cyberlockers) välityksellä. Tallennuspalveluun ladataan tiedostoja, joihin käyttäjät saavat URL-linkin, jonka avulla on mahdollista päästä lataamaan palveluun tallennettuja tiedostoja. Tallennuspalveluun tallennettuja tiedostoja ei ole mahdollista löytää hakukoneella vaan niihin käsiksi pääseminen edellyttää linkkiä.

Jaa somessa:
Kuka valvoo tekijänoikeuksia?

Tekijänoikeudenloukkaukset ovat nk. asianomistajarikoksia. Tekijänoikeuden haltijan on valvottava itse oikeuksiaan. Syyttäjällä on kuitenkin itsenäinen syyteoikeus erittäin tärkeän yleisen edun niin vaatiessa. Käytännössä oikeuksia valvovat usein oikeudenhaltijoita edustavat tahot valtakirjalla.

Jaa somessa:
Näin lehdessä jutun, jossa musiikkia luvatta tietoverkoissa jakaneelle tuomittiin sakkoja ja korvauksia. Mitä seuraamuksia tekijänoikeuden loukkaamisesta voi olla?

Seuraamukset voivat olla sekä rikos- että siviilioikeudellisia. Lain mukaan maksimirangaistus tekijänoikeusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta ja tekijänoikeusrikkomuksesta sakkorangaistus. Teknisten suojausten lain vastaisesta kiertämisestä ja kiertämiskeinojen tarjoamisesta rangaistus on maksimissaan yksi vuosi vankeutta.

Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi oikeudenloukkaaja on velvollinen maksamaan oikeudenhaltijoille hyvitystä ja edellytysten täyttyessä myös vahingonkorvausta näiden teosten luvattomasta käyttämisestä. Hyvitysvelvollisuus ei edellytä tahallisuutta, vaan hyvitys tulee aina maksettavaksi loukkaajan tietoisuudesta riippumatta. Hyvitysvelvollisuus ei myöskään riipu tekijän iästä. Se on luonteeltaan käyttökorvaus ja vastaa lähtökohtaisesti sitä määrää, jolla teokset olisi saanut laillisesti käytettäväksi.

Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. Lisäksi luvatta valmistetut teokset ja oikeudenloukkauksessa käytetyt apuvälineet voidaan tuomita hävitettäviksi.

Jaa somessa:
Pitääkö paikkansa, että sisältöjä luvattomasti jakaneen henkilön nettiyhteys voidaan katkaista?

Kyllä, tuomioistuin voi tietyissä tapauksissa määrätä teleoperaattorin keskeyttämään internet-liikennöinnin piratismia harjoittavasta liittymästä. Laissa säädetyt edellytykset tähän ovat tiukat, mutta Suomessakin on tästä oikeuskäytäntöä.

Jaa somessa:
Kuinka piraattisivuston voi tunnistaa?

Vaikka tietyt lailliset viihdepalvelut ja verkkokaupat ovat nykyisin erittäin tunnettuja, voi laittomien piraattisivustojen tai nettikauppojen tunnistaminen olla välillä vaikeaa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kaupallisesti markkinoitua teosta tuskin jaetaan ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi laillisesti. Laillisetpalvelut.fi -sivustolla on listattu Suomessa toimivat, kulttuurin ja viihteen lailliset verkkopalvelut. Sivustolta löytyy myös tietoa siitä, kuinka laittoman palvelun voi tunnistaa: http://www.laillisetpalvelut.fi/fi/tunnista/

Jaa somessa:
Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi?

Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman teoskappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä varten valmistettua kopiota ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Käytettäessä teoksia tekijänoikeuden rajoitussäännösten nojalla tulee käytettävän teoksen olla laillinen teoskappale. Laillisia lähteitä teoskappaleille ovat mm. kaupoissa myytävät CD-levyt ja normaalit radio- ja TV-lähetykset. Laittomia lähteitä ovat esimerkiksi piraattitallenteet ja vertaisverkoissa luvatta jaetut teokset.

Tietokoneohjelmien kopiointi on rajoitettu henkilökohtaisiin varmuuskopioihin, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta. Varmuuskopiointia ei ole se, että myy tai luovuttaa alkuperäisen ohjelman eteenpäin ja pitää itsellään kopion.

Jaa somessa:
Mikä on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu tehokas tekninen suojaus?

Tehokas tekninen suojaus on toimenpide, joka on oikeudenhaltijan suostumuksella asetettu teoksen suojaksi. Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, joka tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estää tai rajoittaa teoksiin ilman oikeudenhaltijan lupaa kohdistuvia tekoja (esimerkiksi teosten kopioimista) ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan. Tehokasta suojaa ei voi kiertää vahingossa teoskappaleen tavallisessa käytössä, vaan suojan kiertäminen vaatii erillisen toimenpiteen. Laki kieltää vain tehokkaiden teknisten suojausten kiertämisen.

Jaa somessa:
Saako DVD- ja Blu-ray-levyissä olevat kopiointisuojaukset kiertää kopion tekemistä varten?

Ei saa. Tehokkaat tekniset suojaukset saa kiertää ainoastaan teoskappaleen kuuntelemista tai katselemista varten, mutta ei kopion tekemistä varten.

Jaa somessa:
Saako tehokasta teknistä suojausta kiertää missään olosuhteissa?

Suojauksen saa kiertää laillisesti hankitun fyysisen teoskappaleen kuuntelemista tai katselua varten, mutta ei kopiointia varten. Lisäksi suojauksen saa kiertää salaustekniikoita koskevan tutkimuksen ja opetuksen yhteydessä.

Jaa somessa:
Ovatko kopiointisuojauksen purkamiseen tarkoitetut ohjelmat tai sovellukset laillisia?

Laki kieltää sellaisten laitteiden tai tuotteiden valmistamisen, levittämisen ja maahantuonnin, jotka mahdollistavat tehokkaan teknisen suojauksen kiertämisen lain vastaisesti tai jotka helpottavat tällaista kiertämistä. Myöskään sellaisia palveluja ei saa tarjota, jotka mahdollistavat tai helpottavat suojauksen kiertämistä. Palvelujen tarjoamisen kielto ulottuu organisoituun tai kaupalliseen purkupalvelujen tarjoamiseen, mutta ei tiedon antamiseen suojauksista esimerkiksi sähköpostitse. Kielto ei myöskään koske yleistä keskustelua suojauksista ja niiden purkamisesta.

Jaa somessa:
Voiko kirjastosta lainatun CD- tai DVD-levyn kopioida itselleen?

Pääsääntöisesti kyllä. Elokuvatallenteissa on usein kuitenkin tehokas tekninen suojaus, joka estää tai rajoittaa teosten kopioinnin. Tätä suojausta ei lain mukaan saa kiertää edes yksityiskäyttöä varten.

Jaa somessa:
Saako teokset kopioida mihin tahansa muotoon, esimerkiksi musiikin MP3-tiedostoiksi tai vanhan VHS-kasetin DVD-levylle?

Kyllä saa. Kopiointia ei yksityisessä käytössä ole rajoitettu eri tallennustapojen suhteen. Kopioimista ei kuitenkaan saa antaa ulkopuolisen tahon tehtäväksi eikä yksityistä käyttöä varten valmistettua kopiota ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi julkiseen jakeluun. Tehokkaat tekniset suojaukset saa kiertää ainoastaan fyysisen teoskappaleen kuuntelemista tai katsomista varten, mutta ei kopioimista varten.

Jaa somessa:
Mitä sisältöjä internetissä voi jakaa?

Netissä voi jakaa ainoastaan sellaisia sisältöjä joiden jakamiseen on saanut erillisen luvan teosten oikeudenhaltijoilta tai joiden jakamisen oikeudenhaltijat ovat muulla tavoin sallineet. Esimerkiksi monet Creative Commons -lisensseillä julkaistut teokset voivat tietyin rajauksin olla ns. vapaasti jaettavissa.

Lisäksi voit luonnollisesti jakaa itse tekemiäsi teoksia, kunhan et ole sopinut teosten oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (esim. tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö). Mikäli teoksen tekemiseen on osallistunut useampi tekijä, tarvitaan jakamiseen kaikkien suostumus.

Jaa somessa:
Saako YouTubesta ladata musiikkia tai videoita omalle tietokoneelle tai laitteelle?

Ei saa. YouTuben käyttöehdot kieltävät videoiden tai niiden ääniraitojen kopioimisen omalle laitteelle. Tämän lisäksi YouTubesta löytyy paljon materiaalia, joka on laitettu sinne kysymättä lupaa oikeudenhaltijoilta. Laittomasta lähteestä kopioiminen ei ole sallittua edes yksityiseen käyttöön (vaikka palvelun käyttöehdot eivät kopiointia suoraan kieltäisikään).

Jaa somessa:
Mitä seuraamuksia voi tulla, jos ainoastaan lataan sisältöjä laittomasta lähteestä, enkä jaa niitä eteenpäin?

Sisältöjen lataaminen laittomasta lähteestä on Suomen tekijänoikeuslain vastaista, mutta toisin kuin luvaton jakaminen, se ei ole rangaistava teko. Tästä huolimatta laittomasta latauksestakin voi syntyä korvausvastuu, mikäli henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lähde oli laiton.

Jaa somessa:
Löysin netistä ohjeet, miten voi ladata TV-kanavan nettipalvelun ohjelmia omalle tietokoneelle. Saako näin tehdä? Eikö tämä ole yksityistä kopiointia?

Yksityinen kopiointi on sallittua, ellei sitä ole esimerkiksi sopimusteitse tai käyttöehdoin jotenkin rajoitettu. Useimpien nettipalveluiden käyttöehdot kuitenkin kieltävät sisällön tallentamisen omalle koneelle.

Jaa somessa:
Törmäsin epäilyttävään suoratoistopalveluun, jossa on todennäköisesti luvatta tarjolla leffoja ja TV-sarjoja. Onko tällaisen palvelun käyttäminen laitonta, vaikka en lataa / jaa mitään itse eteenpäin?

Suoratoistopalveluista katsellessa tai kuunnellessa syntyy yleensä väliaikaisia kopioita, esimerkiksi tietokoneen välimuistiin. Koska tällaisia kopioita ei ole valmistettu laillisesta, oikeudenhaltijan luvalla yleisön saataville saatetusta aineistosta, ne ovat laittomia, vaikkei niitä jakaisikaan eteenpäin. On lisäksi hyvä muistaa, että käyttämällä laittomia palveluita tulee samalla tukeneeksi niiden toimintaa – monet laittomat suoratoistopalvelut saavat mainostuloja, joista ne eivät kuitenkaan maksa tekijöille, joiden teoksia on palvelun kautta luvattomasti saatavilla.

Jaa somessa:
Mistä voi tietää, onko joku musiikkikappale tai elokuva luvatta jaossa vertaisverkossa?

Selkeä pääsääntö on, että tunnettujen artistien, levy-yhtiöiden tai tuotantoyhtiöiden sisällöt eivät ole ilmaiseksi jaossa vertaisverkoissa. Lisätietoa piraattipalveluiden tunnistamiseen: http://www.laillisetpalvelut.fi/fi/tunnista/

Jaa somessa:
Saanko laittaa omaan videooni ääniraidaksi mielimusiikkia omistamiltani levyiltä?

Jos aiot käyttää videota lähintä perhe- ja ystäväpiiriä laajemmissa yhteyksissä (esim. YouTubessa), tarvitset musiikin tallentamiseen/kopioimiseen ja esittämiseen luvat. Luvat saat Teostosta ja Gramexista.

Jaa somessa:
Kuinka monta piraattilevyä saa tuoda maahan?

Ei yhtäkään. Piraattitallenteiden maahantuonti omaan yksityiseenkin käyttöön on ollut lainvastaista vuoden 2006 alusta alkaen. Näin ollen yhdenkin piraattitallenteen maahantuonti on rangaistavaa. Lisäksi piraattituotteen maahantuoja menettää laittomat teoskappaleet ja voi joutua maksamaan sakkoja sekä korvauksia oikeudenhaltijoille.

Jaa somessa:
Mitä piraattituotteita maahantuontikielto koskee?

Maahantuontikielto koskee kaikkia tekijänoikeuslain suojaamia teoksia, joita ovat esimerkiksi levyt, elokuvat, TV-sarjakokoelmat, pelit, kartat, kirjat, äänikirjat jne.

Jaa somessa:
Miten piraattituotteen tunnistaa?

Piraattituotteen voi tunnistaa esimerkiksi tuotteen alhaisesta hinnasta, heikosta painotyön laadusta ja poikkeuksellisesta myyntikanavasta. Vihje piraattituotteesta voi olla esimerkiksi se, että yhdellä DVD-levyllä on lukuisia elokuvia tai että elokuva on vasta hiljattain saanut ensi-iltansa. Lisäksi oikeudenhaltijamerkinnät ja levyihin prässätyt tunnisteet ovat usein puutteellisia ja kansiteksteissä voi olla paljon kirjoitusvirheitä.

Jaa somessa:
Mitä tapahtuu, jos myy laillisesta lähteestä kopioituja levyjä, elokuvia tai pelejä?

Kopioidun levyn, elokuvan tai pelin myyminen on tekijänoikeusloukkaus, sillä tekijänoikeuslain mukaisia yksityisiä kopioita saa käyttää vain yksityiseen käyttötarkoitukseen. Seurauksena saattaa olla rangaistus- ja korvausvastuu. Sama koskee luonnollisesti myös laittomasta lähteestä kopioitujen sisältöjen myymistä.

Jaa somessa:
Nyrkkisääntönä tuntuu olevan, että teosten julkiseen käyttöön ja esittämiseen tarvitsee luvan. Mutta missä kulkee yksityisen ja julkisen raja?

Tilaisuus on yksityinen, mikäli pääsy siihen on rajattu ja siihen kutsutaan ennalta yksilöllisesti valikoitu joukko ihmisiä, esimerkiksi ystävyyssuhteen perusteella (syntymäpäivät, leffaillat jne.). Yksityisestä tilaisuudesta ei myöskään tiedoteta julkisesti.

Tilaisuus on sen sijaan julkinen, mikäli kenellä tahansa on pääsy siihen joko suoraan, netin kautta ilmoittautumalla, maksun maksamalla tai esimerkiksi jäsenyyden perusteella. Tällöin teosten esittämiseen tarvitsee luvan oikeudenhaltijoilta.

Jaa somessa:
Tarvitsenko luvan, jos aion esittää vuokrattuja tai ostettuja elokuvia oppilaskunnan elokuvailloissa?

Todennäköisesti kyllä, koska esitys on julkinen. Tekijänoikeusneuvosto on pitänyt julkisena esittämisenä mm. eläkeläisseuran kuvaesitystä. Sen sijaan tilaisuudet, joista ei tiedoteta julkisesti ja joihin osallistuu muutama henkilö ystävyyssuhteen perusteella, eivät ole tekijänoikeusneuvoston mukaan julkisia. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella mm. ulkomaisiin elokuviin M&M Viihdepalvelusta (www.elokuvalisenssi.fi) ja kotimaisiin elokuviin Audiovisual Producers Finland ry:stä (www.tuotos.fi).

Jaa somessa:
Saanko esittää elokuvia koulun oppitunnilla?

Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on teoksen julkista käyttöä, joten siihen tarvitsee luvan oikeudenhaltijoilta. Kotimaisten elokuvien osalta lupia voi tiedustella Audiovisual Producers Finland ry:stä Tuotoksesta (www.tuotos.fi) ja ulkomaisten elokuvien osalta M&M Viihdepalvelusta (www.elokuvalisenssi.fi).

Jaa somessa:
Kutsun ystäväni katsomaan vuokrattuja elokuvia kotiini. Jos tasaamme elokuvien vuokrauskulut osanottajien kesken, onko kyseessä julkinen esitys?

Ei ole. Tekijänoikeusneuvoston mukaan kotikutsuina järjestettävät elokuvaillat – vaikka kulut jaettaisiinkin – eivät ole julkista esittämistä.

Jaa somessa:
Saanko esittää elokuvia Netflixistä tai muusta laillisesta suoratoistopalvelusta yleisölle?

Netflixiin pätee samat säännöt kuin DVD-levyjen esittämiseen. Mikäli esittäminen tapahtuu julkisessa tilanteessa tai tilanteessa, johon kenellä tahansa voi olla pääsy, siihen tarvitsee luvan oikeudenhaltijoilta. Mikäli kyseessä on suljettu tilaisuus, kuten ystävien kesken pidetty leffailta, erillistä esityslupaa ei tarvita. Useimpien suoratoistopalveluiden käyttöehdot mainitsevat selkeästi, että palvelu on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön.

Jaa somessa:
Toimin DJ:nä. Voinko tallentaa levykokoelmani tietokoneeni kovalevylle ja soittaa levyt tietokoneelta?

Kyllä, mutta tarvitset tallentamiseen ja soittamiseen luvat GT Musiikkiluvat Oy:ltä. Yksityisiä kopioita ei saa ilman erillistä tallennuslupaa käyttää julkisessa esittämisessä. Sama pätee äänitteiden online -kaupoista hankittuihin kappaleisiin.

Jaa somessa:
Tarvitsenko luvan, jos soitan äänitteeltä tai puhelimesta musiikkia ravintolassa, jossa on ystäväni juhlat? Entä jos yhtyeemme esiintyy siellä?

Jos tilaisuuteen on kenellä tahansa pääsy joko suoraan, maksun maksamalla tai esim. jäsenyyden perusteella, on esitys julkinen ja esittämiseen tarvitaan lupa GT Musiikkiluvat Oy:ltä. Elävän musiikin ollessa kyseessä lupa tarvitaan Teostosta.

Jaa somessa:
Järjestän syntymäpäiväjuhlat vuokraamassani tilassa ja ohjelmassa on paljon elävää ja levyltä soitettavaa musiikkia. Tarvitsenko musiikin esittämiseen luvan?

Et tarvitse, jos tilaisuuteen on pääsy vain kutsumillasi vierailla. Luvan tarvitsee vain julkisiin tilaisuuksiin.

Jaa somessa:
Opetan yliopistolla. Voinko laittaa artikkelissa julkaistun kaaviokuvan luentokalvoihini?

Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään, ja tätä vaatimusta kutsutaan myös vetoamisfunktioksi. Jos kuvan sisällyttäminen kalvoihin toteuttaa tämän vetoamisfunktion ja lainaaminen tehdään tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, saat sisällyttää kuvan kalvoihisi lupaa kysymättä. Tekijä ja lähde on mainittava alalla noudatettavan hyvän tavan mukaisesti.

Tekijänoikeus ei kuitenkaan ulotu teosten tietosisältöön, kuten tutkimustuloksiin, kaavoihin tai teorioihin, ainoastaan omaperäiseen tapaan esittää ne. Teosten asiasisältö on vapaasti muiden käytettävissä.

Jaa somessa:
Olen liikunnanohjaaja ja haluan käyttää laatimaani musiikkikokoelmaa tunnillani. Saako näin tehdä?

Kyllä, mutta sitä varten on hankittava erillinen lupa ohjattua liikuntaa varten GT Musiikkiluvat Oy:ltä.

Jaa somessa:
Tarvitsenko luvan, jos haluan esim. ravintolatoiminnassa pitää TV:n auki ja näyttää sieltä ohjelmia? Onko luvan kannalta eroa, jos kyseessä on verorahoitteinen Yle tai mainoskanavat?

Maksukanavakorteista on olemassa yrityksille suunnattuja versioita, joten kuluttajakäyttöön hankitun maksu-tv-kortin käyttäminen ravintolassa ei ole sallittua. Jotkut yhteisöt ovat myös velvollisia maksamaan Yle-veroa.

Ylen kanavia saa näyttää ilman erillistä lupaa myös julkisissa tiloissa. Tämän edellytyksenä on se, että lähetys välitetään alkuperäisenä sitä muuttamatta, eikä lähetykseen lisätä kaupallista materiaalia, kuten mainoksia. Lähetyksiä ei saa nauhoittaa eikä niiden seuraamisesta saa periä maksua.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka Ylen kanavia saa näyttää ilman erillistä lupaa, kanavilla esiintyvälle musiikille täytyy kuitenkin olla lupa. Kun käytät musiikkia toiminnassasi, tarvitset musiikinkäyttöluvan Gramexilta ja Teostolta. Molempien järjestöjen taustamusiikkilupien myyntiä ja asiakaspalvelua hoitaa GT Musiikkiluvat Oy.

Jaa somessa:
Saako Netflixiä tai muita suoratoistopalveluita käyttää julkisissa tiloissa, kuten kampaamossa tai ravintolassa?

Useiden palveluiden käyttöehdot (esim. Katsomo, Ruutu, Netflix ja YouTube) kieltävät julkisen esittämisen. Asia kannattaa selvittää ottamalla yhteys palveluntarjoajaan. Tekijänoikeuslain kannalta samat säännöt pätevät myös suoratoistopalvelun kautta tehtyyn julkiseen esittämiseen kuin muuhunkin julkiseen esittämiseen.

Jaa somessa:
Voiko yksityisasiakkaana hankittua maksu-tv-korttia käyttää yritystoiminnassa, jos haluan käyttää live-urheilua ravintolassani?

Ravintolakäyttöön on mahdollista hankkia erillinen katseluoikeus maksu-tv-operaattoreilta. Yksityisille kuluttajille myytäviä maksu-tv-kortteja ei ole lupa käyttää yritystoiminnassa.

Jaa somessa:
Tarvitseeko musiikin julkiseen käyttöön aina luvan, vaikka käytöstä ei hyötyisi rahallisesti (esim. omat verkkosivut)?

Kyllä. Tekijänoikeuden perusajatus on, että kaikkeen yksityisen piirin ulkopuolella tapahtuvaan käyttöön tarvitaan lupa, saatavasta hyödystä riippumatta. Musiikin käyttölupia voi tiedustella Teostosta ja Gramexista. Molempien järjestöjen taustamusiikkilupien myyntiä ja asiakaspalvelua hoitaa Musiikkiluvat.fi.

Jaa somessa:
Miksei TV-kanavien nettipalveluiden (Yle Areena, Katsomo, Ruutu jne.) koko tarjonta näy ulkomailla? Entä miksi Suomessakin osa ohjelmistosta jää pois nettipalvelusta?

Kyse on TV-kanavien ja ohjelmien oikeudenhaltijoiden välisistä tekijänoikeussopimuksista. Kanavat ovat sopineet ohjelmien tekijöiden kanssa, missä niiden ohjelmia saa esittää ja kuinka kauan. Ellei ohjelmasisällön esittämisestä muualla kuin Suomessa tai nettipalvelussa ole sovittu, ei televisiokanavilla ole oikeutta sitä näyttää. Osa palveluiden sisällöstä on kuitenkin katsottavissa ulkomaillakin.

Jaa somessa:
Voinko valokopioida työkirjaa, josta painos on loppuunmyyty?

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkima valokopiointilupa ei koske työ- ja harjoituskirjoja. Niitä saa kopioida opetusta varten vain, jos on hankkinut erikseen luvan kirjan kustantajalta ja tekijöiltä. Työ- ja harjoituskirjat ovat kopioinnille erityisen haavoittuvaa aineistoa, eivätkä kustantajat ja tekijät ole tästä syystä halunneet sallia niiden kopiointia. Tarvittavan luvan saamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä teoksen kustantajaan.

Tähän kysymykseen vastasi: Tekijanoikeus.fi

Jaa somessa:
Voiko piratismista jäädä kiinni?

Piratismista jää jatkuvasti joku kiinni. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry valvoo jäsenorganisaatioidensa tekijänoikeuksia ja puuttuu aktiivisesti eri tavoin piratismiin. Tämän lisäksi Suomessa on esimerkiksi ulkomaisia elokuvayhtiöitä edustavia lakitoimistoja, jotka ovat lähettäneet korvausvaatimuksia elokuvien tai TV-sarjojen luvattomasta jakamisesta.

Jaa somessa:
Mitä tiedostoja voi jakaa Internetissä (esim. vertaisverkoissa)?

Ainoastaan niitä, joista tiedät, että oikeudenhaltijat ovat sallineet niiden jakamisen. Lisäksi voit jakaa itse tekemiäsi teoksia, jos et ole sopinut niiden oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö).

Tähän kysymykseen vastasi: TTVK

Jaa somessa: