Lehtikustantajan lähioikeus

Lehtikustantajan lähioikeus (50 §, art 15)

DSM-direktiivissä säädetään uudesta lehtijulkaisun kustantajan lähioikeudesta. Tämä on toimeenpantu Suomessa kirjoittamalla uusi pykälä tekijänoikeuslain 50 §:ssä olleen vanhan sanomalehtitiedotusta koskevan erityissäännöksen tilalle.

Uuden suojamuodon tarkoituksena on antaa lehtikustantajille suojaa julkaisujen uudelleenkäyttöä vastaan tietoverkossa tarjottavissa mediaseuranta- ja uutiskoostepalveluissa. Suoja ei ulotu painettuihin lehtiin.

Lehtijulkaisun kustantajan käsite kattaa palveluntarjoajat, kuten uutiskustantajat tai uutistoimistot, kun ne julkaisevat lehtijulkaisuja. Lehtijulkaisulla tarkoitetaan kokoelmaa, joka koostuu pääasiassa journalistisista kirjallisista teoksista ja jota ei julkaista tieteellisessä tai akateemisessa tarkoituksessa. Lisäksi edellytetään, että lehti muodostaa erillisen numeron kausittain ilmestyvässä tai säännöllisesti päivitettävässä yhden otsikon alaisessa lehtijulkaisussa ja lehden tarkoituksena on antaa suurelle yleisölle uutisiin tai muihin aiheisiin liittyvää tietoa. Lehden on täytynyt olla välitetty yleisölle missä tahansa viestimessä lehtikustantajan aloitteesta, toimituksellisella vastuulla ja valvonnassa.

Oikeuden sisältö

Kustantajalla on yksinomainen oikeus määrätä julkaisustaan valmistamalla siitä kappaleita ja välittämällä sitä yleisölle ansiotarkoituksessa. Lehtijulkaisun kustantajan oikeus on voimassa, kunnes 2 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona sanoma- tai aikakauslehti julkaistiin.

Oikeutta ei sovelleta yksittäisten käyttäjien lehtijulkaisun yksityiseen tai ei-kaupalliseen käyttöön. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi yksityishenkilöiden sananvapauden harjoittamiseksi tapahtuvaa käyttöä sosiaalisessa mediassa. Kustantajan oikeutta ei sovelleta myöskään hyperlinkittämiseen. On kuitenkin hyvä huomata, että kustantajalla on usein hallussaan sopimuksin myös tekijöiden oikeudet, jotka ovat laajemmat.

Kustantajan oikeutta sovelletaan lehtijulkaisujen käyttöön tilanteissa, joissa internetin hakukone indeksoi ja toisintaa verkosta löytyviä sivustoja. Tällöin kuitenkin yksittäiset sanat ja hyvin lyhyet otteet jäävät suojan ulkopuolelle. ”Hyvin lyhyitä otteita” ei ole määritelty laissa, vaan se jää tapauskohtaiseen harkintaan. Hallituksen esityksen mukaan lehden otsikoita, vaikka ne olisivat hyvin lyhyitä, ei ole tarkoitettu kategorisesti suojan ulkopuolelle. Otsikot ovat lehtijulkaisujen olennainen ja kaupallisesti merkityksellinen elementti.

Ajankohtaiskirjoitusta koskeva rajoitus

Tekijänoikeuslain 23 §:ssä oleva ajankohtaiskirjoitusta koskeva tekijänoikeuden rajoitus säilyy edelleen muuttamattomana ja rajoittaa siis myös lehtijulkaisun kustantajan lähioikeutta. Rajoituksen mukaan sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen. Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa -direktiiviin sisältyvä rajoitussäännös perustuu alun perin Bernin yleissopimukseen, johon Suomi ja useimmat maailman maat ovat liittyneet. Bernin yleissopimuksessa käyttöä rajaa lainausten hyvän tavan mukaisuus sekä tarkoituksen oikeuttama laajuus.

Korvauksista

Lehtijulkaisuun sisältyvän teoksen tekijällä on oikeus asianmukaiseen osuuteen kustantajan saamista tuloista tämän oikeuden käyttämisestä. Lainsäätäjän tarkoitus on, että sanoma- ja aikakauslehtien käytöstä tuleva taloudellinen hyöty jakautuisi niin lehtikustantajalle kuin tekijöille.

Direktiivissä jätettiin kansalliseen harkintaan kustantajan oikeus osuuteen siirretyn oikeuden nojalla maksetusta hyvityksestä sekä lainausoikeutta koskevat järjestelyt. Lainsäätäjä katsoi, ettei tekijänoikeuslakia ole tältä osin välttämätöntä muuttaa. Näin ollen kustantajalla ei ole Suomessa oikeutta osuuteen yksityisestä kopioinnista maksettavasta hyvityksestä eikä kustannussopimus anna kustantajalle oikeutta lainauskorvaukseen. Muiden tekijänoikeuden rajoitusten yhteydessä säädettyjen korvausten osalta estettä maksaa korvauksia myös kustantajalle ei ole.

Lakiin säädettiin myös lehtijulkaisuun sisältyvien teosten käytön lisensioinnin mahdollistava uusi sopimuslisenssi (25n §). Oikeudenhaltijat voivat halutessaan käyttää tätä käyttölupien myöntämismekanismia ja sopia siinä yhteydessä korvauksista. Tekijällä on oikeus kieltää teoksen käyttäminen sopimuslisenssin nojalla.

Lopuksi on hyvä huomata, että sanoma- tai aikakauslehti voi edelleen saada suojaa myös kokoomateoksena, jos sanomalehteen sisältyviä teoksia tai teosten osia yhdistämällä on saatu aikaan kirjallinen tai taiteellinen kokoomateos. Kustantajalla voi olla hallussaan myös tämän oikeudet, jotka ovat lähioikeutta laajemmat.