Piraattitallenteiden maahantuonti kasvanut rajusti

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen Taloustutkimus Oy:llä teettämä tutkimus vahvis-taa tekijänoikeudenhaltijoiden arviot piraattitallenteiden (äänitteet, videoelokuvat, tietokonepelit) maahantuontimääristä Virosta ja Venäjältä paikkansapitäviksi. Oikeudenhaltijat arvioivat, että vuonna 2000 Suomeen tuotiin pelkästään Virosta ja Venäjältä yli 3,0 miljoonaa piraattitallennetta.


Tutkimuksessa kysyttiin yli tuhannelta 15 – 74 vuotiaalta suomalaiselta kuinka usein he ovat käyneet viimeisen 12 kuukauden aikana Virossa tai Venäjällä ja kuinka paljon tämän ajanjakson aikana he ovat tuoneet maahan näistä maista erilaisia tallenteita. Maantieteellisesti kysely noudatti valta-kunnallista väestöpohjaa.


Vastaavanlainen tutkimus tehtiin aiemmin toukokuussa 1999. Tuolloin maahantuotujen cd-piraattitallenteiden määräksi arvioitiin tutkimuksessa 1,7 miljoonaa kappaletta. Nyt tehty raportti arvioi pelkästään äänitteitä tuotavan 2,3 miljoonaa kappaletta ja videoelokuvia 400.000 kappaletta.


Itä-Suomen poikkeuksellinen tilanne sekä PlayStation- ja tiekonepelien pelien maahantuonti eivät näy raportissa


Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen varatuomari Antti Kotilaisen mukaan nyt tehty raportti ei edes kerro koko totuutta maahantuonnin laajuudesta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei Itä-Suomen poikkeuksellista asemaa painotettu millään tavalla.


’Kokemuksesta tiedämme, että esim. Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran seuduilla piraattitallenteita tuodaan Venäjältä huomattavasti muuta Suomea enemmän. Tämä seikka on hyvin tullut esille esim. laillisten äänitteiden myyntimäärissä Itä-Suomessa ja kauppiaiden yhteydenotoista ÄKT:hen’, toteaa Arto Alaspää.


’Rajan takaa hankitaan yleensä säännöllisesti halpaa bensiiniä, tupakkaa ja alkoholia. Näiden päätuotteiden rinnalla tuodaan myös piraattitallenteita. Tutkimuksen mukaan 8 % Venäjällä käyneistä oli käynyt siellä vuoden aikana yli kymmenen kertaa’, toteaa Kotilainen.


Oikeudenhaltijoiden arvion mukaan Itä-Suomen poikkeuksellinen asema tuo esim. cd-tuontimääriin lisää noin 200.000 kpl ja videoelokuviin noin 50.000 kpl.


PlayStation ja tietokonepelien osalta nyt tehty tutkimus ei Kotilaisen mukaan keskittynyt ja tavoittanut niiden maahantuojia. ’Tietokonepelejä harrastavat eritoten nuoret miehet. Näiden määrä oli kyselytutkimuksessa melko vähäinen. Viime vuonna tehtyjen takavarikoiden ja Viipurin sekä Tallinnan pelitarjonnan perusteella arvioisin, että pelkästään PlayStation pelejä näistä maista tuodaan noin 100.000 kpl vuodessa’ , toteaa Kotilainen.


Suomen peliohjelmisto ja multimediatallenneyhdistys FIGMA ry:n puheenjohtaja Vesa Artmannin mukaan: ’Eräät vähittäiskauppiaat ovat joutuneet maahantuonnin ja lisääntyneen pelien kopioinnin myötä kokonaan luopumaan pelien myynnistä. Laittomat kopiot syövät lailliset markkinat’.


’Kun otamme maahantuontiarvioon mukaan Itä-Suomen poikkeukselliset olosuhteet sekä PlayStation pelit, niin tuo kolmen miljoonan tallenteen raja ylittyy selvästi. Tällöin ei ole huomioitu lainkaan PC-pelejä eikä hyötyohjelmia, joita niitäkin tuodaan runsaasti’, jatkaa Kotilainen.


Suomen tilanne edelleen EU-maiden synkimpiä


Tutkimus vahvistaa edelleen sen, että piratismin osuus laillisista äänitemarkkinoista Suomessa on edelleen EU-maiden korkeimpia. EU-maista tilanne on heikompi ainoastaan Kreikassa, jossa piratismin osuus markkinoista on 50 %.


Pelkkä turistien yksityiseen käyttöön maahantuoma piraattiäänitteiden määrä (n. 2,5 milj. kpl) vastaa jo 21 % äänitteiden laillisista kokonaismyyntiluvuista (11,8 milj. kpl). Vuositasolla se merkitsee 250 – 300 miljoonan markan kokonaistappioita. Kun otetaan huomioon elokuva- ja tietokonepelipiratismi, nousevat kokonaistappiot yli 400 mmk. Verottajan menetykset arvonlisäveron muodossa ovat n. 90 mmk.


Säveltäjän Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n johtaja Katri Sipilän mukaan ’Suomen tilanne muihin pohjoismaihin verrattuna on huolestuttava. Muissa pohjoismaissa markkinoiden piratismiaste on maksimissaan tuollaiset viiden prosentin luokkaa. Verrattuna pohjoismaihin kollegoihinsa, suomalaiset musiikintekijät menettävät vuosittain merkittävän tuloerän, joka nyt päätyy piraattiteollisuuden taskuun.’


Piratismiongelman yleisestä laajuudesta kertoo myös Tukholmassa 22 – 24.4.2001 järjestettävä konferenssi: Conference on Counterfeiting and Piracy – Enforcement of Intellectual Property Rights. Konferenssi liittyy Ruotsin EU:n puheenjohtajuuskauteen ja se keskittyy piratismin nykylaajuuteen ja keinoihin, jolla siihen pystytään puuttumaan. Arvioiden mukaan koko maailman kaupasta vuonna 1999 5 – 7 % perustui ilman oikeudenhaltijoiden lupaa valmistettuihin tuotteisiin. Konferenssin yhtenä puheenjohtajana toimii professori Niklas Bruun Helsingin Svenska Handelshögskolanista.


Venäjän ja Viron välillä selviä eroja


Kyselyn perusteella Virossa oli vuoden aikana käynyt reilu miljoona suomalaista. Merenkulkulai-toksen tietojen mukaan Helsingin ja Tallinnan välillä oli viime vuonna yli 6 miljoonaan matkustajaa. Luku jakautuu lähteneiden ja saapuneiden matkustajien kesken lähes tasan.


Tutkimuksen perusteella käyntikertoja henkilöä kohden Virossa oli vuodessa noin kaksi kappaletta. Venäjällä kävijöitä oli arviolta hiukan alle neljäsataatuhatta ja käyntikertojen keskiarvoksi muodostui 3 käyntiä vuodessa. Yhteensä käyntikertoja Viroon ja Venäjälle arvioitiin olevan raportin perusteella noin 3,2 miljoonaa kappaletta.


Raportti vahvisti oikeudenhaltijoiden käsitystä piraattivirran kehityksestä ja nykytilasta. Viron viranomaisten kiristyneet toimenpiteet piratismia vastaan ja Viron piraattituotteiden hinta näkyvät selvästi yksittäisten kuluttajien maahantuontimäärissä.


Virosta ostettujen cd-levyjen kappalekeskiarvo henkilöä kohden vuodessa oli vajaa kolme cd-levyä, kun Venäjällä vastaava luku oli lähes 14 cd:tä henkilöä kohden. Tutkimuksen mukaan Venäjällä cd-levyjä ostaneista 45 % oli ostanut levyjä kymmenen tai enemmän. Yli kolmekymmentä levyä ostaneita oli 10 % ostajista.


Varatuomari Antti Kotilaisen mukaan Venäjän ostomäärissä näkyy selvästi Viipurin torin hinnoittelupolitiikka. ’Viimeisimmän havaintomme mukaan suomalainen kuluttaja saa sataselle 16 piraatti cd-levyä. Virossa cd:stä joutuu maksamaan 50 – 60 mk kappaleelta’, kertoo Kotilainen.


Vaikka Viron yleinen tilanne on jossain määrin parantunut, on Viron suuri suosio matkailumaana pitänyt maahantuontiluvut valitettavasti edelleen korkeina. Oikeudenhaltijat suhtautuvat tällä hetkellä odottavan positiivisesti Viron nykyiseen kehitykseen, jossa piraattikauppiaat on pistetty ahtaamalle. ’Näin Viron tuleekin toimia, mikäli se haluaa päästä EU:n jäseneksi’, toteaa toiminnan-johtaja Arto Alaspää Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ÄKT ry:stä.


Venäjän osalta tilanne näyttää vain pahentuvan; piraattituotteiden tarjonta Viipurissa on viimevuosina kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi piraattivideoelokuvat ovat tulleet vahvasti esille ja elokuvateollisuus odottaa huolestuneena, milloin torille ilmestyvät enemmässä määrin DVD-piraatit. Nykyinen runsas videotarjonta on selvästi havaittavissa videoelokuvien maahantuonnin määrissä, jotka ovat tutkimuksen perusteella kaksinkertaistuneet sitten edellisen tutkinta-ajanjakson. Tutkimuksen mukaan maahantuotuja videoita vuonna 2000 oli yhteensä noin 400.000 kpl.


Buena Vista Home Entertainment toimitusjohtajan Markus Gotthardtin mukaan ’piraattielokuvien maahantuonnissa tapahtunut näin raju kasvu oli meille järkytys, vaikka viitteitä siitä olikin jo olemassa.’

Jaa somessa:

Viimeisimmät uutiset