Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry (ÄKT) ilmoittaa jättäneensä eilen poliisille yhteensä 28 tutkintapyyntöä luvattomasta musiikin jakelusta vertaisverkoissa. Suomi liittyy näin mukaan levyteollisuuden laajaan kansainväliseen operaatioon, jolla pyritään kitkemään tietoverkoissa harjoitettava musiikin luvaton jakelu sekä turvaamaan laillisten verkkokauppojen toimintamahdollisuudet.

Ennätysmäärä oikeustoimia vireille 11 maassa – kanteiden määrä maailmanlaajuisesti nyt 11 552

Euroopassa oikeustoimia käynnistettiin jo viime vuonna Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. Tänään levytuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFPI (International Federation of the Phonographic Industry) ilmoitti Suomen, Islannin, Hollannin ja Irlannin mukaantulosta. Aasian maista Japani aloitti ensimmäisenä oikeustoimet tiedostojen jakajia vastaan. Uusia oikeustoimia käynnistettiin nyt kaikissa em. maissa samanaikaisesti yhteensä 963 kpl, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kokonaisuudessaan oikeustoimien kokonaismäärä nousee Yhdysvallat mukaan lukien 11.552 erilliseen tapaukseen. Maasta riippuen ne käsitellään joko siviili- tai rikosjuttuina. ”Suomessa tapaukset ajetaan rikosperusteisesti. Tämä on itse asiassa ainoa vaihtoehto johtuen puutteista tämänhetkisessä lainsäädännössä”, toteaa piratismivalvontaa suorittavan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Suomessa tutkintapyynnöt on kohdistettu henkilöihin, joiden on todettu jakavan merkittävässä määrin musiikkitiedostoja. ”Kyseessä on laiton toiminta johon tullaan nyt puuttumaan.”, jatkaa Kotilainen.

Kohteina kaikki merkittävät vertaisverkot

Tänään julkistetut kansainväliset oikeustoimet kohdistuvat kaikkien merkittävien tiedostojenjako-ohjelmien käyttäjiin. Oikeustoimien kohteena ovat mm. seuraavien vertaisverkko-ohjelmien käyttäjät: KaZaa, eDonkey, eMule, sekä eri Gnutella-verkot kuten LimeWire, Bearshare, OpenNap, WinMX, WinNY, BitTorrent ja DirectConnect. Aikaisemmin kaikkein suosituimman ohjelman Kazaan käyttäjämäärät ovat laskeneet keskimäärin 45 prosenttia (4,2 miljoonasta nykyiseen 2,3 miljoonaan) siitä, kun äänite-ala käynnisti valistus- ja oikeustoimet.

ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspään mukaan kyseessä on nyt selkeä varoitus kaikille vertaisverkoissa luvatta musiikkia jakaville tahoille. ”On turha kuvitella, että jokin tietty ohjelma tekisi jakajista immuuneja poliisitutkinnalle ”, toteaa Alaspää.

Internetpiratismi näkyy myyntitilastoissa

Nettipiratismi kasvoi Suomessa rajusti vuoden 2004 aikana. ÄKT:n mukaan merkittävin taustalla vaikuttava seikka nettipiratismin kasvulle on laajakaistaliittymien määrän yli kaksinkertaistuminen. Kesäkuussa 2003 laajakaistaliittymiä oli 315.000 ja vuodenvaihteessa 2005 niiden määrä oli jo 750.000. Miljoonan rajan uskotaan menevän rikki tämän vuoden loppuun mennessä. Alaspään mukaan laajakaistamarkkinoiden kasvu on revitty pitkälti luovan sektorin selkänahasta. ”Suomen laillisen äänitekaupan arvo laski vuonna 2004 12,5 prosenttia ja kuluvan vuoden osalta alamäki on jatkunut”, toteaa Alaspää.

Taustalla pitkäaikainen valistus – kuluttajien tietoisuus toiminnan laittomuudesta 71 prosenttia

TTVK on jo useita vuosia jakanut valistusta ja tietoa nettipiratismin laittomuudesta. TTVK käynnisti mm. tämän vuoden tammikuussa suomalaisille internet-vertaisverkon käyttäjille suunnatun valistuskampanjan. Kampanjan aikana musiikkia luvatta vertaisverkossa jakaneet henkilöt ovat saaneet tietokoneensa kuvaruudulle viestin, jossa on huomautettu toiminnan laittomuudesta ja mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista. ”Tavoitteenamme on ollut sekä valistaa vertaisverkkojen suomalaisia käyttäjiä että tukea musiikin laillisia verkkokauppoja. Viestejä on kaiken kaikkiaan lähetetty tuhansia kappaleita. Nyt tehdyt tutkintapyynnöt eivät tule kenellekään minään yllätyksenä”, vahvistaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen TTVK:sta.

TTVK:n Taloustutkimuksella helmikuussa 2005 teettämän kyselyn perusteella 71 prosenttia suomalaisista tiesi musiikkitiedostojen jakamisen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa olevan laitonta. Laillisena toimintaa piti 14 prosenttia ja 15 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa käsitystään asiasta. Ikäluokassa 25 – 34 toiminnan tiesi laittomaksi 82 prosenttia vastaajista.

Kansainväliset kokemukset rohkaisevia

ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan Suomen oikeustoimien taustalla on useita tekijöitä. ”Meillä on kansainvälisesti selkeää näyttöä siitä, että oikeustoimet vähentävät nettipiratismia. Internetissä luvatta jaossa olevien musiikkitiedostojen määrä on laskenut vuoden 2003 maaliskuun huippuluvusta 1,1 miljardista tiedostosta 870 miljoonaan tiedostoon tammikuussa 2005. Tulos on positiivinen, etenkin kun huomioidaan, että samaan aikaa laajakaistayhteyksien määrä on kasvanut 75 prosenttia, käsittäen nykyisellään maailmanlaajuisesti yli 140 miljoonaa kotitaloutta.”, toteaa Kyyrä.

Suomessa vierailulla oleva IFPI:n lisensioinnista ja oikeudenkäynneistä vastaava johtaja Lauri Rechardt yhtyy ÄKT:n näkemykseen. ”Oikeustoimien myötä tietoisuus toiminnan laittomuudesta on kansainvälisesti noussut 37 prosentista nykyiseen 70 prosenttiin. Kiinni on jäänyt niin opiskelijoita, opettajia, IT-johtajia ja kunnanvaltuutettuja. Esimerkiksi Saksassa kiinni jäänyt opettaja maksoi luvattomasta musiikinjakelustaan korvauksia yhteensä 13.000 €. Laittomien musiikkitiedostojen imurointi Saksassa tippuikin viime vuonna 35 prosenttia eli 602 miljoonasta 382 miljoonaan”, vahvistaa Rechardt.

Mahdollisten jatkotoimien osalta apulaisjohtaja Tommi Kyyrä toteaa: ”Uusia tutkintapyyntöjä tullaan tekemään aivan varmasti. Tietoverkkojen valvonnasta tulee nyt arkipäivää ja laittomuuksiin puututaan siinä kuin fyysisessä maailmassakin. Viimeistään nyt kannattaa siirtää nettimusiikkihankinnat laillisiin verkkokauppoihin, joita Suomessakin toimii jo ilahduttavan monta”.

Laillinen verkkokauppa ponnistaa vaikeista lähtökohdista

Kansainvälisesti musiikin laillinen verkkokauppa näyttää vuosien odotusten jälkeen lunastavan siihen kohdistuvia odotuksia. Rechardtin mukaan pelkästään Euroopassa toimii tällä hetkellä yli 150 laillista internet-kauppaa. Sähköisten kauppapaikkojen kokonaismäärä on nelinkertaistunut vuoden aikana ja kuluttajien saatavilla on yhteensä yli miljoona musiikkikappaletta. ”Rikollisen toiminnan kitkeminen on kuitenkin elinehto laillisille kauppapaikoille. Äänitealan velvoite on omalta osaltaan turvata laillisen kaupan mahdollisuudet sekä luovan sektorin työpaikat”, painottaa Rechardt.

Suomessa toimii jo tällä hetkellä useita laillisia musiikin verkkokauppoja. Mm. laturi.fi ja maxmusic.fi – palveluiden taustalta löytyvän Securycastin toimitusjohtaja Ben Mellin antaa tukensa oikeustoimille: ”Musiikin myyminen kuluttajille tilanteessa, jossa sitä jaetaan samanaikaisesti vertaisverkoissa luvatta ilmaiseksi, on kilpailullisesti hyvin vaikeaa. Laillisen äänitekaupan osalta olisi erittäin tärkeätä, että eduskunta säätäisi pikaisesti voimaan tehokkaat keinot puuttua nettipiratismiin”, toteaa Mellin.

Kansainvälistäkin suosiota nauttivan The Crash -yhtyeen biisintekijä ja laulaja Teemu Brunila suhtautuu kanteisiin ymmärtävästi: ”On ikävää, että asiaan joudutaan puuttumaan näin äärimmäisellä tavalla, mutta nettipiratismissa pätee varmasti sama kuin oikeuselämässä yleensä eli sanktion uhka lisää lainkuuliaisuutta. On selvää, että nykyinen ”digitaalinen villi länsi” johtaisi lopulta myös kulttuurilliseen degeneraatioon, koska tällä menolla musiikin tekemiseltä putoaa taloudellinen pohja. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että tekijöiden tulee saada palkka tehdystä työstä. Toivon mukaan asenteet muuttuvat ja ihmiset siirtyvät laillisiin palveluihin, esimerkiksi iTunes on helppo ja hyvä sivusto.”

CMX -yhtyeen laulajana tunnettu taiteilija A.W.Yrjänä toteaa puolestaan seuraavaa: ”Nettipiratismi kaikissa muodoissaan on osa harmaata taloutta ja se on suuri uhka kotimaisen musiikin monimuotoisuudelle. Tästä kärsivät niin aloittelevat kuin vakiintuneet artistit yhä lisääntyvässä määrin.”

Kansainvälisten kokemusten perusteella Euroopassa kiinnijääneistä 216 nettipiraateista on tehty seuraavia havaintoja:

• Valtaosa kiinnijääneistä on ollut iältään 25–35. Alle 20-vuotiaitten osuus on ollut pieni.

• Suurin osa on ollut miehiä, naisten osuus alle 1/3.

• Ei yhtä hallitsevaa ammattiryhmää. Kiinnijääneiden joukossa on ollut mm. opettaja, lääkäri, tiskijukka, tuomari, virkamiehiä, trukkikuski, opiskelijoita ja IT-alan toimihenkilöitä.

• Asuinpaikat useimmiten isoimmissa kaupungeissa ja taajamissa.

• Luvatta jaettu aineisto on koostunut pääosin top 50 eli ns. hittikappaleista. Jaossa olevien musiikkitiedostojen kokonaismäärä on vaihdellut muutamasta sadasta jopa kymmeniin tuhansiin. Suurin yksittäinen jakaja (Ranskassa) jakoi 56.000 musiikkikappaletta, mikä vastaa yli 5.000 CD-levyä.

• Yleisimmät selitykset: ”Lapseni ovat tehneet sitä, itse en ole ollut asiasta tietoinen.” ”Kazaa on

100 prosenttisesti laillinen, en ymmärrä, miksi minua syytetään.” ”Käytin Kazaa:ta vain musiikkitiedostojeni järjestämiseen ja musiikin soittamiseen.” ”En ole jakanut paljon musiikkia.” ”Mielestäni minun ei tulisi maksaa niin paljon, koska olen rajoittanut minulta lataamiseen aina yhteen käyttäjään kerrallaan.” ”Muut jakavat minua enemmän: minusta on tehty nyt syntipukki.” ”Miksei Kazaan verkkosivuilla ole varoituksia?” ”Tiesin, että se oli laitonta, mutta se oli helppoa ja ilmaista”

TTVK:n Antti Kotilainen uskoo Suomen tekijäprofiilin vastaavan kansainvälisiä kokemuksia. Kotilainen ei ole huolissaan siitä, että epäiltyjen joukosta paljastuisi esim. 12-vuotiaita koululaisia, kuten Yhdysvalloissa tapahtui. ”Kyseessä on laiton toiminta ja vanhempien tulisi luonnollisesti olla selvillä siitä, mitä heidän jälkikasvunsa vertaisverkoissa puuhaa. Vanhempia luulisi kiinnostavan lapsiensa nettipiratismi ihan yhtä lailla kuin vaikkapa tieto näiden tekemistä myymälävarkauksista”, toteaa Kotilainen. ”Haluamme myös herättää yleistä keskustelua perheiden sisällä internetissä noudatettavista säännöistä ”, jatkaa Kotilainen.