Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) vahvistaa 26.4. antamassaan tuomiossa C-401/19, että eri perusoikeudet ovat DSM-direktiivin 17 artiklassa tasapainossa ja säännös on suhteellisuusperiaatteen mukainen. EUT varoittaa nojautumasta tästä poikkeavaan tulkintaan.
Palveluntarjoajille asetetut velvoitteet eivät loukkaa sananvapautta
Puola oli vaatinut kanteessaan direktiivin 17 artiklan kumoamista osittain tai kokonaan väittäen, että artiklalla loukataan perusoikeutena turvattua sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Erityisesti Puola piti ongelmallisena niitä kohtia, joilla Youtuben kaltaiset palveluntarjoajat velvoitetaan estämään käyttäjien palveluun lataamat tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ennakkoon ja huolehtimaan siitä, että tekijänoikeuden loukkauksen perusteella poistettuja sisältöjä ei voi enää uudestaan ladata palveluun (ns. stay down -velvoite). EUT hylkäsi Puolan kanteen.
Perusteluissa EUT toteaa, että artiklassa käyttöön otettu vastuujärjestelmä rajoittaa käyttäjien sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Toisin kuin Puola väittää, tämä perusoikeuden rajoitus on kuitenkin oikeutettua. Asiaa arvioidessaan EUT huomioi artiklan 4 kohdassa olevan vastuujärjestelmän lisäksi myös sitä täydentävät ja täsmentävät säännökset artiklan kohdissa 7–10. Lisäksi EUT huomioi järjestelmän käyttöön ottamisella tavoitellun oikeutetun tavoitteen eli tekijänoikeuden suojaamisen. Johtopäätöksenä EUT toteaa, että DSM-direktiivin 17 artiklaan on jo sisäänrakennettuna asianmukaiset takeet, joilla varmistetaan käyttäjien sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden noudattaminen sekä oikeudenmukainen tasapaino kyseisen oikeuden ja tekijänoikeuden suojan välillä.
Tekijänoikeuden suojaamiseksi tehty sananvapauden rajoitus suhteellisuusperiaatteen mukainen
EUT toteaa myös, että perusoikeuden rajoitus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Palveluntarjoajille asetetut velvollisuudet eivät rajoita suhteettomasti näiden palvelujen käyttäjien sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Perusteluina tälle johtopäätökselle EUT mainitsee muun muassa, että ennakkoesto ja stay down -velvollisuudelle on direktiivissä asetettu selvät ja täsmälliset rajat: ne eivät saa johtaa laillisen sisällön estämiseen. Tämä on palveluntarjoajille asetettu tulostavoite, jonka saavuttamiseksi toteutettavat konkreettiset toimenpiteet on tuomioistuimen mukaan tarpeellista jättää lainsäädännössä avoimeksi, jotta kunnioitetaan elinkeinovapautta ja tämän perusoikeuden tasapainoa suhteessa sananvapauteen ja tekijänoikeuteen. Näin palveluntarjoajille asetetut velvoitteet ovat myös mukautettavissa eri palveluntarjoajien olosuhteisiin sekä alan käytäntöjen ja käytettävissä olevien tekniikoiden kehitykseen.
Erikseen EUT toteaa sen käytännön tosiasian, että kaikista takeista huolimatta palveluntarjoaja voi kuitenkin estää virheellisesti tai perusteettomasti laillisiakin sisältöjä. Tällaisia tilanteita varten artiklassa säädetään vaikuttavasta ja nopeasta valitus- ja oikeussuojamekanismista, jolla sananvapauden toteutuminen turvataan viime kädessä. Käyttäjien sananvapauden toteutumista turvaa myös se, että tietyt tekijänoikeuden rajoitukset, kuten parodia ja teosten käyttö lainauksessa ja arvostelussa, säädetään pakollisiksi kaikissa EU-maissa.
EUT huomauttaa myös, että palveluntarjoajien vastuu sen takaamiseksi, että tiettyjä sisältöjä ei ole saatavilla, voi syntyä vain sillä edellytyksellä, että kyseessä olevien oikeuksien haltijat toimittavat niille merkitykselliset ja tarvittavat tiedot näistä sisällöistä. Mikäli tällaisia tietoja ei toimiteta, ei palveluntarjoajalla ole ennakkoestovelvollisuutta eikä artikla johda muutenkaan minkäänlaiseen yleiseen seurantavelvollisuuteen. EUT korostaa, että oikeudenhaltijat voivat vapaasti määrittää, voidaanko niiden teoksia ja muita suojattuja aineistoja käyttää ja millä edellytyksillä niitä voidaan käyttää. Säädetty vastuujärjestelmä on tarpeellinen tekijänoikeuksien suojan tarpeen täyttämiseksi.
Lopuksi EUT varoittaa nojautumasta säännöksen sellaiseen tulkintaan, joka johtaisi ristiriitaan mainittujen perusoikeuksien tai muiden unionin oikeuden yleisten periaatteiden, kuten suhteellisuusperiaatteen, kanssa.
EUT:n tuomio asiassa C-401/19 on luettavissa osoitteessa: CURIA – Documents (europa.eu)