IFPI DIGITAL MUSIC REPORT 2006

Äänitealan kattojärjestö Ifpi julkaisi tänään, viikonloppuna käynnistyvien MIDEM-messujen alla, vuosittaisen digitaalisen musiikkimarkkinoiden tilaa ja kehitystä kuvaavan raporttinsa; Ifpi Digital Music Report 2006:n.

Online-musiikki 2006

Ifpin mukaan digitaalinen äänitekauppa on nopeimmin kasvava musiikin jakelutapa. Tänä vuonna matkapuhelimista tulee merkittäviä myös musiikkitoistimina ja puhelimien tallennuskapasiteetti tulee yleisesti ylittämään 1 000 kappaleen rajan. Nokian uuteen N91-malliin mahtuu jo nyt 3 000 musiikkikappaletta. Kilpailu laitealalla kiristyy ja tarjonta monipuolistuu.

Kuluttajille tulee yhä uusia tapoja hankkia musiikkia: mm. puhelimiin tarjottavat palvelut, videot, lisensoitu p2p ja podcastit avaavat kuluttajille uusia mahdollisuuksia nauttia musiikista niin että koko musiikin arvoketju saa sille kuuluvan osuutensa. CD-levy pitää kuitenkin edelleen pintansa; yli kolmannes niin laillisesti kuin laittomasti musiikkinsa verkosta hankkivista arvostaa cd-levyä digitaalista musiikkia enemmän.

Maailmanlaajuisesti tarjolla on tällä yli 335 musiikin laillista online-kauppaa. Euroopassa palveluita on 200. Laillinen musiikkikappaleiden download-kauppa nousi viime vuonna 420 miljoonaan kappaleeseen. Ifpin arvion mukaan online-palveluista kertyvät tuotot vuonna 2005 muodostavat n. 6 % osuuden levy-yhtiöiden tuloista. Laillisen latauskaupan johtaja iTunes on myynyt toimintansa käynnistämisen jälkeen vuonna 2003 yli 850 miljoonaa musiikkikappaletta.

Online-musiikin suurimmat haasteet

Huolimatta lupaavasta kehityksestä internet-piratismi on edelleen musiikkialalle suuri ongelma. Kansainvälisesti musiikkimarkkinoiden arvo on laskenut 16 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana (39,7 miljardista USD v. 2000 33,6 miljardiin vuonna 2004). Suomessa vastaava lasku on ollut 12 prosenttia (v. 2000 125 milj. euroa; v. 2004 110 milj. euroa). Digitaalinen musiikki paikkaa osaltaan tätä aukkoa, mutta internet-piratismi jarruttaa yhä laillisten markkinoiden kehittymistä. Ääniteala kääntääkin katseensa Internet-operaattoreiden suuntaan. Laillinen verkkokauppa muuttaa myös operaattoreiden asemaa: ulkomailta saatu esimerkki osoittaa, että sisältöjen laillisesta verkkokaupasta on tulossa merkittävä osa operaattoreiden liiketoimintaa. Operaattoreiden tulee hyödyn lisäksi ottaa myös vastuuta laittoman toiminnan kitkemisessä yhdessä sisältöalan kanssa.

Toinen digitaalisen musiikin merkittävä haaste on oikeuksien sähköinen hallinta (Digital Rights Management, DRM). DRM-järjestelyt ovat tarpeen, jotta kuluttajille voidaan tarjota heidän haluamansa mahdollisuudet käyttää digitaalista musiikkia niin, että myös sisältöjen tekijöiden, esittäjien ja tuottajien oikeuksista huolehditaan. Eri toimijoiden DRM-järjestelyjen mutkaton yhteentoimivuus on toimivien markkinoiden elinehto. Tällä hetkellä kaksi suosituinta formaattia, Applen AAC ja Microsoftin WMA (Windows Media Audio) eivät ole suoraan yhteensopivia. Ongelman ratkaisu riippuu teknologiayrityksistä. Musiikkiala on osaltaan auttanut markkinoiden toimintaa lisensoimalla 300 eri palveluntarjoajalle yli 2 miljoonaa kappaletta.

Musiikin kulutustottumukset muuttumassa

Ifpin uusi kuluttajatutkimus paljasti mm. seuraavat tulokset:

– Valtaosalle eurooppalaisista kuluttajista digitaalinen musiikki on vielä melko tuntematon asia. Tämä koskee niin laillisia online-kauppoja kuin musiikin laitonta jakelua p2p-verkoissa. Tutkimuksen mukaan 11 % eurooppalaista Internetin käyttäjistä jakoi tiedostoja p2p-verkoissa. Säännöllisesti p2p-verkoista tiedostoja lataavien osuus oli 6 %. Laillisista online-kaupoista ostaneiden kuluttajien osuus oli samoin 6 %.

– Euroopan kehittyneimmillä musiikin online-markkinoilla; Englannissa ja Saksassa laillisista palveluista ostaminen oli yhtä suosittua kuin musiikkitiedostojen luvaton jakaminen. Molemmissa maissa laillisten palveluiden käyttäjien osuus oli 5 % verrattuna 4 %, jotka säännöllisesti jakoivat tiedostoja.

– Laittomien tiedostojen jakajien muuttaminen maksaviksi asiakkaiksi on mittava ja aikaa vaativa haaste äänite-alalle. Vain 25 % musiikkitiedostojen jakajista ilmoittaa olevansa valmis käyttämään tarjolla olevia laillisia palveluita.

– Kannettavat soittimet ovat avainasemassa digitaalisten markkinoiden kasvulle. Lähes puolet (45 %) tiedostojen jakajista ilmoitti kopioivansa kuukausittain musiikkia kannattaville laitteilleen. Laillisista palveluista ostaneiden osalta vastaava luku oli 29 %.

– CD-levy on yhä musiikkitiedostoja arvostetumpi. Laittomista tiedostojen jakajista yli kolmannes (35 %) ostaa aiempaa vähemmän CD-levyjä. Myös laillisia palveluita käyttävistä kuluttajista 22 % oli vähentänyt CD-levyostoksiaan. Kuitenkin sekä tiedostojen jakajat (34 %) että laillisia palveluita käyttävät (37 %) arvostavat yhä fyysistä CD-levyä digitaalista musiikkitiedostoa enemmän.

Internet-piratismin kasvu pidetty aisoissa

Äänitelan mittavat valistus- ja kannekampanjat ovat hillinneet tehokkaasti Internet-piratismia. Ifpin mukaan Internetissä on tällä hetkellä luvatta jaossa 885 miljoonaa musiikkitiedostoa. Tästä määrästä 775 miljoonaa on jaossa p2p-verkoissa. Määrä on kasvanut vuoden takaista 870 miljoonasta, mutta on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin maaliskuun 2003 huippuluku 1,1 miljardia laitonta musiikkitiedostoa. Tilannetta pidetään vähintään tyydyttävänä, kun huomioidaan, että samaan aikaan Internetin laajakaistaliittymien määrä on kasvanut vuodessa 26 %.

Ifpin marraskuussa 2005 Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Ruotsissa tehdyn tutkimuksen (Jupiter Research/IPSOS) perusteella selvisi mm. että 35 % tiedostojen jakajista oli lopettanut tai vähentänyt laitonta toimintaansa. Toimintaa lisänneiden määrä oli vain 14 %. Toimintaa vähentäneistä puolet ilmoitti syyksi laittomasta jakelusta mahdollisesti aiheutuvat oikeudelliset seuraamukset. Espanjassa huoli mahdollista oikeudellista seuraamuksista oli kaikkein harvimmin mainittu syy luvattoman toiminnan vähentämiseen. Espanja on ainoa maa tutkimuskohteiden joukossa, jossa ääniteala ei ole vielä aloittanut oikeustoimia tiedostojen jakajia vastaan.Tutkimuksen mukaan joka kolmas tiedostojen jakaja oli vähentänyt laillisia musiikkiostojaan, eniten vaikutusta oli ikäluokassa 15 – 34 vuotta.