Porin ja Rauman kirpputoreilla laajaa laittomasti valmistettujen tuotteiden kauppaa käynyt 1950 syntynyt porilaisnainen tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa 5.9.2002 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi naiselle tuomittiin oheissakkoja 50 päiväsakkoa, jolloin maksettavaa tuli 750 euroa. Yli 400.000 markan tulot myynnillään saanut nainen velvoitettiin lisäksi maksamaan eri oikeudenomistajille korvauksia yhteensä yli 26.000 euroa. Nainen oli myynyt erilaisia laittomasti valmistettuja piraattitallenteita ja tuoteväärennöksiä. Hänelle vaativat rangaistusta useat kymmenet tavaramerkkien omistajat, elokuva- ja levy-yhtiöt sekä pelitalot. ’Tämä laaja piraattimyynti on hyvä esimerkki kirpputoreille pesiytyneestä ammattimaisesta harmaasta taloudesta-, kommentoi varatuomari Antti Kotilainen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta.

Poliisi ja tulli takavarikoivat tuomitun naisen hallusta lähes 50 jätesäkillistä erilaisia piraattituotteita. Nainen oli hankkinut myytävät tavarat viikoittaisilta Viipurin matkoiltaan. Nainen oli antanut myös muille linja-auton matkustajille toimeksiantoja tuoda tavaraa rajan yli Suomeen. Näin tuonti onnistuttiin pitämään ?sallituissa rajoissa?.

Nainen oli jo vuonna 1999 jäänyt kiinni piraattitallenteiden luvattomasta myynnistä. Tällöin Porin käräjäoikeus tuomitsi hänet tekijänoikeusrikoksesta sakkoihin ja takavarikoidut cd-levyt hävitettiin. Kiinnijäänti ei kuitenkaan lopettanut nai-sen toimintaa. Myyntiin tarkoitettuja piraattituotteita takavarikoitiin uudelleen vuosina 2000 ja 2001. Laittoman toiminnan laajuutta kuvaa se, että saamansa tuomion jälkeen kirpputorimyynnin tulot olivat yli puoli miljoonaa markkaa kymmenessä kuukaudessa. Vilkkaimpana kuukautena kirpputoreilla saavutettu liikevaihto ylitti 85.000 markkaa. Käräjäoikeudessa nainen kertoi, että liikevaihdosta korkeintaan 30 prosenttia olisi muodostunut tuoteväärennöksistä. Esitutkinnassa nainen oli kertonut, että 80 prosenttia myyntituloista oli peräsin tuoteväärennöksistä. Nainen väitti poliisin johdatelleen häntä kuulusteluissa. Käräjäoikeus ei pitänyt naisen käräjäoikeudessa muuttamaa kertomusta uskottavana. Käräjäoikeus katsoi, että nainen oli ansiotarkoituksessa organisoinut piraattituotteiden ja tuoteväärennösten maahantuonnin ja ottanut niiden levittämisen ammatikseen. Suurista myyntituloista huolimatta nainen on todettu ulosotossa äskettäin varattomaksi, kertoo Kotilainen. Kotilaisen mukaan naisen harjoittama toiminta tuo myös selkeästi esiin tämänhetkisen lainsäädännön puutteet. ’Tulli on hampaaton tämän ongelman edessä ’, toteaa Kotilainen.

Toukokuussa mietintönsä julkaissut Tekijänoikeustoimikunta esitti mietinnössään yhä kasvavan piraattiongelman ratkaisuksi sääntöä, jonka mukaan kuluttaja saisi tuoda omaan yksityiseen käyttöönsä kultakin matkaltaan aina maksimissaan kymmenen piraattitallennetta. Oikeudenhaltijoita edustavan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen mukaan on positiivista, että viranomaiset tunnustavat nykyisellään ongelman vakavuuden, mutta Kotilaisen mukaan toimikunnan esittämä lääke ei sellaisenaan pure. Oikeudenhaltijoiden mielestä rikoslain yleinen periaate, jonka mukaan varastetusta tavarasta hyötyminen on kiellettyä (kätkemisrikos) tulee ulottaa koskemaan myös henkistä omaisuutta; piraattitallenteiden maahantuonti on rinnastettava varastetun tavaran ostamiseen ja sitä kautta kielletyksi toiminnaksi.

Oikeudenhaltijoiden mielestä ehdotusta tuleekin muuttaa siten, että piraattitallenteiden yksityinenkin maahantuonti kielletään kokonaisuudessaan. Säätelytekniikka, jossa puututaan vain yli 10 piraattitallenteen maahantuontiin ei ole oikein. ’Vastaavin perustein voitaisiin ajatella lainsäädäntöä, jonka mukaan kaupasta saisi ottaa maksutta mukaansa kymmenen paria housuja, mutta vasta tämän määrän ylittyessä katsottaisiin, että teko olisi kokonaisuudessaan tapahtunut anastustarkoituksessa’, toteaa Kotilainen.

Koska yksittäisen kansalaisen sakottaminen yhden ainoan piraattitallenteen maahantuonnista voidaan mahdollisesti kokea liian ankarana puuttumisena kansalaisten yksityisyyden suojan piiriin, ehdottavat oikeudenhaltijat kompromissina ratkaisua, jossa yksityinen maahantuonti katsottaisiin rangaistavaksi vasta siinä vaiheessa kun piraattitallenteita olisi enemmän kuin muutama kappale. Tulli voisi kuitenkin aina takavarikoida ja hävittää yhdenkin piraattitallenteen. Tulli-hallituksen ylitarkastaja Anssi Kartila peräänkuuluttaa nimenomaan selkeitä ja helposti täytäntöön pantavia sääntöjä; ’Täyskielto olisi tullin kannalta selkein ratkaisu. Tällöin valvonta rajoilla olisi tehokasta ja nopeaa. Myös kuluttajien kannalta on tärkeää, että säännös ei jätä tulkinnan varaa’, toteaa Kartila.