IFPIn arvion mukaan vuonna 2005 jaettiin tai kopioitiin laittomasti lähes 20 miljardia yksittäistä kappaletta. Arvio laittoman nettijakelun laajuudesta perustuu mm. kymmenessä maassa tehtyihin kuluttajatutkimuksiin (mm. USA, Saksa, Iso-Britannia ja Brasilia).
Internetpiratismin kasvu näkyy myös Suomen markkinoilla. Suomessa piratismia vastaan taistelevan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) poliisille vuonna 2005 jättämistä tutkintapyynnöistä yli puolet (53 %) kohdistui tietoverkoissa tehtyihin oikeudenloukkauksiin. Kaiken kaikkiaan TTVK jätti viranomaisille vuonna 2005 yhteensä 111 tutkintapyyntöä. ”Ensimmäisen kerran TTVK:n historiassa Internetpiratismin tutkintapyynnöt ylittivät fyysisen piratismin tutkintapyynnöt”, vahvistaa TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. TTVK:n mukaan Suomessa on yli 150 000 aktiivista vertaisverkkojen käyttäjää.
Myös Taloustutkimuksen vastikään Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhtyprojektin toimeksiannosta tekemä tutkimus vahvistaa kehityksen. Tutkimuksen mukaan Internetpiratismi on kasvanut kahdessa vuodessa, kun taas fyysisten piraattien yksityinen maahantuonti on puolestaan laskussa. Tutkimuksen mukaan vuonna 2004 piraatteja imuroi internetistä 15 prosenttia suomalaisista, nyt sitä tekee 21 prosenttia. Luvattomaan aineiston jakamiseen syyllistyy kuusi prosenttia suomalaisista.
Maailman myydyistä CD-levyistä edelleen joka kolmas piraatti
Raportin mukaan fyysinen piratismi ei osoita heikkenemisen merkkejä. Piraattitallenteiden maailman kokonaismyynti vuonna 2005 oli 1,2 miljardia kappaletta kaupallisen arvon ollessa piraattihinnoin laskettuna 4,5 miljardia dollaria. Maailmanlaajuisesti vuonna 2005 myydyistä CD-levyistä joka kolmas (37 %) oli laiton. Piraattilevyjen markkinat olivat laillisia markkinoita suuremmat 30 maassa.
Suomessa fyysisen äänitepiratismin osuudeksi kokonaismarkkinoista vuonna 2005 arvioitiin 15 % (laskua 5 % vuoteen 2004 verrattuna). Laskun takana on TTVK:n mukaan suurelta osin yksityisen piraattitallenteiden maahantuonnin vähentyminen ja Internet-piratismin kasvu. TTVK:n mukaan Suomeen Venäjältä yksityiseen käyttöön maahantuotujen piraattitallenteiden määrä on laskenut vuoden 2002 huippuluvusta 3,8 miljoonasta kappaleesta n. 2,0 miljoonaan kappaleeseen vuonna 2005. Tallenteet jakautuvat n. 1,5 milj. CD-levyyn, 400 000 elokuvaan ja noin 100 000 tietokonepeliin.
Vuoden vaihteessa voimaan tulleen piraattien maahantuontia koskevan totaalikiellon uskotaan parantavan tilannetta tästäkin. Tätä vahvistaa myös Taloustutkimuksen em. tutkimus, jonka mukaan vuonna 2004 piraatteja toi maahan 13 prosenttia, niin nyt tehdyssä kyselyssä niin oli tehnyt enää 8 prosenttia. ”Tullin valvonta rajoilla toimii hyvin ja myös kuluttajien asenteissa on tapahtunut muutos parempaan”, vahvistaa Kotilainen.
Selvä valtaenemmistö suomalaisista ei hyväksy kumpaakaan piratismin muotoa. Taloustutkimuksen mukaan piraattien ostoa pitää nyt hyväksyttävänä vain 10 prosenttia (vuonna 2004 15 prosenttia) ja imurointia 12 prosenttia (vuonna 2004 17 prosenttia) suomalaisista.
Viipurin torilla piraattilevyt maksavat tätä nykyä 1,50 € kappaleelta. Kotimainen tuotanto tarjotaan myytäväksi suurelta osin CD-R-formaatissa ja vain joidenkin levyjen osalta hankitaan tehdasvalmisteinen prässätty piraattiversio. TTVK:n mukaan CD-R formaattiin siirtyminen kertoo selvästi vähentyneistä myyntimääristä. Lordin Euroviisuvoiton myötä torille ilmestyi piakkoin myyntiin kolmen levyn erikoispainos, jota kaupitellaan suomalaisturisteille 4,5 €: Erikoispainos pitää sisällään Lordin uusimman The Arockalypse sekä aiemmin ilmestyneen The Monsterican Dream albumit.
Lordin eli Tomi Putaansuun tuomiokirves heilahti hänen nähtyään piraattiversion: ”Äläkää hyvät ihimiset oloko pölijiä ja raahakko noita helekkarin piraatteja ennää rajan takkaa. Bändit tekkee usiasti yli vuoden verran töitä levyjensä etteen, tehhään biisejä, äänitettään studioissa ja sovitettaan treeniksillä. Se levy on sitten se fyysinen tuote, misä se kaikki hiki ja aika konkretisoituu, toivottavasti hedelmäksi. Niin, eikä se ole mitenkhän reilua tai milhän tavala oikeutettua kenenkhän varastaa tuota työn konkreettista tulosta, eihän? Se olis sama, jos musiikin tekijät kävelis leipuriin, ottais siitä pokkana limpun kainalhon ja jättäs maksamatta. Se on ihan sama. Piraatit on laadultansa muutenki ihan ruputasoa, ja esim. Lordin tapauksessa, mie henkilökohtasesti istun öitä ko mie vielä maalaan kannetki ja teen sen koko visuaalisen ilihmen niihin. Mutta ostamalla piraatin, bändi ei saa killinkiäkään. Ku ostat piraatin, sie varastat, ja sie tiiät mitä varkaile kuuluis tehä. Pistää vankilhan. Ja ethän sie vankilhan halua? Eli älä ole pöljä, ole reilu. ”
Suomen takavarikot romahtivat
Fyysisen piratismin laskusta Suomessa kertovat myös takavarikkomäärät, jotka romahtivat edellisvuoden 23 000 piraattitallenteesta reiluun tuhanteen tallenteeseen. Suomen Tullin valvontatyössä ei vuoden 2005 aikana jäänyt kiinni merkittäviä Venäjältä saapuvia piraattieriä. Venäjällä toimiva piraattiteollisuus on käyttänyt Suomea kauttakulkumaana EU:n laajoille kuluttajamarkkinoille koko 2000-luvun ajan.
Äänitela iskee takaisin – takavarikoitujen piraattilevyjen määrä tuplaantui
Raportti kokoaa yhteen myös äänitelan toimenpiteitä piratismin kitkemiseksi. IFPIn kansalliset antipiratismiyksiköt ja viranomaiset takavarikoivat vuonna 2005 markkinoilta noin 80 miljoonaa piraattilevyä. Määrä yli kaksinkertaistui vuoden 2004 36 miljoonasta levystä.
Takavarikkoon saatiin myös 78 CD-levyjen tuotantolinjaa. Takavarikoitujen linjojen vuotuinen tuotantokapasiteetti oli 340 miljoonaa levyä. Viimeisen kolmen vuoden aikana tuotantolinjoja on takavarikoitu kaiken kaikkiaan 233 kappaletta. Myös polttavia CD-R-asemia takavarikoitiin ennätysmäärä, 40 000 kpl verrattuna vuoden takaiseen 28 000 kappaleeseen.
Internet-piratismin vastaisessa kamppailussa äänitela pyrkii luomaan tilaa musiikin laillisille verkkokaupoille. Tällä hetkellä toiminnassa on yli 350 laillista musiikin verkkokauppa yli 40 maassa. Kuluttajien tarjolla on yli kolmen miljoonan kappaleen musiikkikatalogi.
Laillisten verkkokauppojen kehitystä edistivät osaltaan vuonna 2005 langetetut kaksi merkittävää tuomiota. Yhdysvaltain korkein oikeus vahvisti yksimielisesti kesäkuussa 2005 kolmivuotisen oikeusprosessin päätteeksi sen, että Grokster- ja StreamCast -vertaisverkko-ohjelmat kehittäneet yhtiöt olivat vastuussa ohjelmien käyttäjien tekemistä tekijänoikeudenloukkauksista.
Australian liittovaltion tuomioistuin antoi syyskuussa ratkaisunsa niin sanotussa Kazaa-tapauksessa. Australialainen ratkaisu oli looginen jatko Grokster-päätökselle. Oikeus otti selvän kannan siihen, että liiketoiminta, joka perustuu toisten henkisen omaisuuden väärinkäytölle, on väärin – teknisestä toteutuksesta riippumatta. Kazaa-tapauksessa tuomio perustui siihen, että ohjelmayhtiöt loukkasivat liiketoiminnassaan tekijänoikeuksia tekemällä mahdolliseksi käyttäjien kopioida ja levittää äänitteitä ilman oikeudenhaltijoiden lupaa.
Äänitela on käynnistänyt oikeustoimia myös yksittäisiä tiedostojen jakajia vastaan. Kanteita on nostettu tähän mennessä Yhdysvaltain lisäksi 17 maassa yhteensä kymmeniä tuhansia. Suomi liittyi mukaan kannekampanjaan huhtikuussa 2005. Tähän mennessä tutkintapyyntöjä poliisille on jätetty kaiken kaikkiaan 73 tapauksesta. ”Suomessa lupaavasti käynnistyneen laillisen online-kaupan kehittymisen kannalta on välttämätöntä puuttua internetin luvattomaan tarjontaan. Kannekampanjaa tullaan jatkamaan varmuudella niin pitkään kuin luvatonta tiedostojenjakoa esiintyy. Suomessa toimii jo nyt 16 laillista musiikin nettikauppaa. Hankkimalla musiikin niiden kautta välttyy monilta ongelmilta, mm. luvattomista tiedostoista koituvien korvausten maksamiselta”, vahvistaa apulaisjohtaja Tommi Kyyrä Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:stä.
Poets of the Fall –yhtyeen laulaja/lauluntekijä Marko Saarestolla on vahva mielipide internetin luvattomasta musiikkitarjonnasta: ”Piratismi on hankala aihe käsitellä. Se on asiana älyttömän laaja ja monimutkainen, ja mikä on kaikkein skitsointa, asiaan kantaaottava musiikintekijä saa pelätä joutuvansa silmätikuksi puolustaessaan oikeuksiaan. Nettipiratismille nykyinen tietokonekulttuuri tuntuu valitettavasti olevan aika otollinen. Jengi haluaa musansa koneelleen ja siitä mp3 soittimeensa.
Ei siinä mitään pahaa ole, paitsi siinä vaiheessa kun se musiikki ladataan netistä laittomasti. Tottakai mä tajuan, että moni ajattelee, että:” Miks maksaa jos voi saada ilmaiseksikin. Se musiikin tekijäkin on vaan joku kaukainen stara jossain”. Helposti voi ajatella, että: ”ei tää yks levy nyt oo siltä niin kauheesti pois”. Mutta meikäläiselle muusikkona se on joka kerta kuin sähköshokki, kun huomaa, että joku jakaa mun sydänverellä duunattua musaa laittomasti netissä. Mä oon panostanut siihen ihan kaiken mitä mulla on… ja sit joku pöllii sen multa. Sitä tuntee itsensä todella hyväksikäytetyksi.
Ehkä asiaan ei osaa suhtautua tolla tavalla downloadatessaan musiikkia, ja kukapa nyt myöntäisi itselleen harjottavansa piratismia, puhumattakaan siitä, että olisi rikollinen ja hyväksi käyttäjä. Mutta piratismi tekee susta hyväksikäyttäjän laakista.
Myöskään en ymmärrä piratismia maassa, jossa on niinkin hyvä elintaso kuin Suomessa. Jos on varaa tietokoneeseen ja mp3-soittimeen, niin pitäisi olla varaa ostaa ne levytkin ihan laillisesti. Laiton nettilatailu ei siis johdu siitä, ettei olisi rahaa. Nykypäivän piratismissa on kyse tietämättömyydestä, ajattelemattomuudesta tai välinpitämättömyydestä. Joissain tapauksissa se on myös silkkaa ilkivaltaa ja pahimmillaan raakaa bisnestä.
Mutta… ettei tää nyt menisi ihan synkistelyksi, mä haluan lopuksi vielä kiittää kaikkia niitä valveutuneita faneja ja muitakin hyviä tyyppejä, jotka ovat ostaneet meidän levyjä ja kannustaneet meitä ja sitä kautta mahdollistaneet kaiken sen hyvän mitä yhdessä ollaan koettu keikoilla jne. Kaikki ihmiset kaipaavat kannustusta ja arvostusta. Ilman niitä ei tapahdu mitään rakentavaa. Rock on!”.
Syyskuussa käräjillä käsitellään Suomen tähän asti poliisin tutkimista piraattijutuista laajin; Finreactor-tapaus. Syytteisiin tekijänoikeusrikoksista vastaavat silloin Turun käräjäoikeudessa kolmisenkymmentä Finreactorin palvelimien ylläpidosta vastannutta henkilöä.
Piraattimaiden häpeälista – EU maista listalla Kreikka, Italia ja Espanja
Vuosiraportissaan IFPI nimesi nyt neljännen kerran kymmenen kärkimaata, joissa piraattiongelma on polttavin ja tarve valtioiden toimenpiteille kiireellisin. Tälle häpeälistalle joutuivat: Brasilia, Kanada (uusi maa), Kiina, Kreikka (uusi maa), Indonesia, Italia (uusi maa), Meksiko, Venäjä, Etelä-Korea (uusi maa) ja Espanja. Listalta pääsivät pois Intia, Paraguay, Ukraina ja Pakistan.
EU-maat Kreikka, Italia ja Espanja ovat listalla pitkälti pahan CD-R-piratismin johdosta. Kanadaa taasen patistetaan säätämään tekijänoikeuslakinsa vastamaan vuoden 1996 WIPO-sopimuksia. OECD:n mukaan Kanadassa esiintyy asukasmäärään suhteutettuna eniten luvatonta tiedostojen jakamista maailmassa.
Suomen fyysisiin piraattimarkkinoihin eniten vaikuttava Venäjän tilanne ei osoita tervehtymisen merkkejä. Venäjän piratismiaste on 67 % ja maassa myytiin vuonna 2005 noin 175 miljoonaa piraattilevyä. Vuonna 1996 Venäjällä oli kaksi CD-levyjä valmistavaa tehdasta, nyt niiden määrä on 56 (vuonna 2004 34 kpl) Tehtaat kykenevät valmistamaan vuodessa lähes 700 miljoonaa levyä. Venäjällä valmistettuja piraattilevyjä on jäljitetty viimeisen kolmen vuoden aikana 27 maahan ja Ifpillä on todisteet piraattivalmistuksesta 21 tehdasta vastaan.